Mysteria - Elämyksiä seikkailunhaluisille Laita viestiä: mysteria.elamykset(at)outlook.com
Elämyksiä seikkailunhaluisille
Ensimmäisinä projekteinamme teimme kaksi kokopitkää lastenelokuvaa. Oman elokuvan tekeminen oli unelmana, ja vuonna 2011 uskaltauduimme tarttua tähän unelmaan. Molempien elokuvien alkuperäinen tarina on Terhin käsialaa. Maaria on käsikirjoittanut, kuvannut, ohjannut ja editoinut elokuvat. Näyttelijöinä elokuvissa toimi muu perhe ja perhetuttavat.

Vähän Keijua 2012

Idea ensimmäiseen elokuvaprojektiimme syntyi tammikuussa 2011.  Alkuvuosi kirjoitettiin käsikirjoitusta, kesä kuvattiin elokuvaa ja sen jälkeen kokonainen vuosi kului elokuvan editoimisessa. 70 minuuttinen elokuva parinkymmenen minuutin lisämateriaaleilla valmistui kesällä 2012. Elokuvan päänäyttelijät olivat kuvausten aikaan 6- vuotiaita. Kummallakaan ei ollut minkäänlaista kokemusta näyttelemisestä. Silti vuorosanat saatiin opeteltua ja useimmiten myös muistettiin, ettei kameraan saa katsoa. Elokuvan kuvaukset olivat kaikille osapuolille rankka kokemus. Harvoin kuvaukset saatiin purkkiin ilman erimielisyyksiä, yleensä päivän aikana nähtiin useammatkin itku-potku-raivarit. Siitä huolimatta kaikki tarvittava materiaali saatiin kasaan: kyyneleet pyyhkäistiin silmistä ja hommat jatkuivat! Mahtui kuvauksiin paljon myös hyviä hetkiä, onnistumisen riemua ja yhteisiä naurukohtauksia, joiden muistot saavat edelleen hymyn huulille.

Jotain Tonttua 2013

Vaikka toinen päänäyttelijöistä oli ensimmäisen elokuvaprojektin jälkeen ilmoittanut, että hän ei enää lähtisi toista kertaa mukaan urakkaan, uusi elokuva samoilla näyttelijöillä sai alkunsa tammikuussa 2013. Vähän Keijua elokuvan jatko- osa Jotain Tonttua nähtiin ensi-illassa joulukuussa 2013. Toisesta elokuvasta suunniteltiin edeltäjäänsä hieman lyhyempää, mutta lopulta sillekin tuli pituudeksi 72 minuuttia. Lisämateriaalia tuli lisäksi mukaan puolen tunnin verran epäonnistuneiden kohtausten ja dokumentin muodossa. Pääosien näyttelijät olivat jo “ammattilaisia” edellisen elokuvan jäljiltä, mutta lisähaastetta mukaan toivat uudet näyttelijät, joista kaiken lisäksi yksi oli koira. Myös kuvausten jakautuminen talvelle ja kesälle aiheutti mietintää: näyttelijöiden piti näyttää samalta vielä puolen vuoden kuvaustauon jälkeen. Koiranpentu kasvoi tuossa ajassa aikuiseksi, mutta sitä harva huomaa.

Elokuvaprojektit

“Ja sitten me tiputtiinkin ojaan siellä

metsässä. Me jouduttii kävelemään kotiin

ja keskeyttämään kuvaukset, kun meillä

oli kuvausvaatteet ihan märät ja

kuraset. Ei ollu kivaa, kun oli vaatteet

märät ja kaikki oli suuttunu meille,

kun me tiputtiin sinne ojaan.”

“Katso! Joulupukin kanatkin ovat

joutuneet tänne kesän keskelle!

Ei kun porot siis.”

Elokuvien päärooleissa:

Ronja Ella Aino Vilma Jarkko Terhi Lili Nuga  
Koulun alkamista odottelevat ekaluokkalaiset, kaksostytöt Marianna ja Mirjami pääsevät elämänsä seikkailuun löytäessään salaisen sisäänkäynnin Kasvimaahan, kukkien ja puiden paratiisiin. Kasvimaan keijut ja haltiat ovat pulassa kun Käpytär tekee tuhojaan. Pikkukeijut Floora ja Roosa sekä puunhaltija Elftrea pyytävät ihmistyttöjen apua. Taikuuden sekä tyttöjen rohkeuden ja oivallusten avulla vuosien takainen solmu alkaa aueta, ja esiin astuu kauan kaivattu Aurinkokuningatar.  
Joulu on tulossa, mutta Mariannaa ja Mirjamia vaivaa epäilys: onko joulupukkia oikeasti olemassa? Pian selviää, että epäilykseen on aihettakin, kun tytöt löytävät sisäänkäynnin Joulumaahan Touhu- ja Tossu-tonttujen avustuksella, eikä Joulupukkia ole missään. Oikea Joulupukki on ollut kadoksissa jo sata vuotta: jotenkin asiaan liittyy Volftara, ilkeä noita, joka pitää tonttuja vankeinaan Juhannusmaassa. Rohkeat kaksostytöt alkavat selvittää, mitä on tapahtunut, ja pian selviää syy Volftaran katkeruuteen ja kadonneen Joulupukin mysteeriin.
Vuonna 2015 elokuvaprojekteistamme kirjoitettiin artikkeli Nastola-lehteen. Artikkelin voi lukea sivulta 19 täältä.
Elokuvat kertovat pikkutytöistä, jotka päätyvät pelastamaan pulassa olevaa satumaata. Seikkailujen aikana tytöt, Marianna ja Mirjami, oppivat paljon itsestään ja huomaavat, että hyvän ja pahan ero ei aina olekaan ilmiselvä. Elokuvien kohtaukset kuvattiin juonen kannalta epäkronologisessa järjestyksessä, eikä näyttelijöille oikein päässyt muodostumaan selkeää kokonaiskuvaa siitä, millainen elokuvasta on tulossa. Ensi-illoissa sekä näyttelijät että muut tekijät odottivat jännittyneenä elokuvan alkamista. Valmis elokuva oli molemmilla kerroilla onnistunut ja tekijöille mieluinen: se palkitsi kuukausien rankan työn.

Kaikissa pikkutytöissä on aina

vähän keijua ja jotain tonttua

Mysteria - Elämyksiä seikkailunhaluisille Laita viestiä: mysteria.elamykset(at)outlook.com
Elämyksiä seikkailunhaluisille

Elokuvaprojektit

Ensimmäisinä projekteinamme teimme kaksi kokopitkää lastenelokuvaa. Oman elokuvan tekeminen oli unelmana, ja vuonna 2011 uskaltauduimme tarttua tähän unelmaan. Molempien elokuvien alkuperäinen tarina on Terhin käsialaa. Maaria on käsikirjoittanut, kuvannut, ohjannut ja editoinut elokuvat. Näyttelijöinä elokuvissa toimi muu perhe ja perhetuttavat.

Kaikissa pikkutytöissä on aina

vähän keijua ja jotain tonttua

Elokuvat kertovat pikkutytöistä, jotka päätyvät pelastamaan pulassa olevaa satumaata. Seikkailujen aikana tytöt, Marianna ja Mirjami, oppivat paljon itsestään ja huomaavat, että hyvän ja pahan ero ei aina olekaan ilmiselvä. Elokuvien kohtaukset kuvattiin juonen kannalta epäkronologisessa järjestyksessä, eikä näyttelijöille oikein päässyt muodostumaan selkeää kokonaiskuvaa siitä, millainen elokuvasta on tulossa. Ensi-illoissa sekä näyttelijät että muut tekijät odottivat jännittyneenä elokuvan alkamista. Valmis elokuva oli molemmilla kerroilla onnistunut ja tekijöille mieluinen: se palkitsi kuukausien rankan työn.

Elokuvien

päärooleissa:

Ronja Ella Aino Vilma Jarkko Terhi Lili Nuga  
Vuonna 2015 elokuvaprojekteistamme kirjoitettiin artikkeli Nastola-lehteen. Kyseistä lehteä jaettiin paikkakunnalla 8700 kpl. Artikkelin voi lukea sivulta 19 täältä.

Vähän Keijua 2012

Idea ensimmäiseen elokuvaprojektiimme syntyi tammikuussa 2011.  Alkuvuosi kirjoitettiin käsikirjoitusta, kesä kuvattiin elokuvaa ja sen jälkeen kokonainen vuosi kului elokuvan editoimisessa. 70 minuuttinen elokuva parinkymmenen minuutin lisämateriaaleilla valmistui kesällä 2012.
Elokuvan päänäyttelijät olivat kuvausten aikaan 6- vuotiaita. Kummallakaan ei ollut minkäänlaista kokemusta näyttelemisestä. Silti vuorosanat saatiin opeteltua ja useimmiten myös muistettiin, ettei kameraan saa katsoa.
Elokuvan kuvaukset olivat kaikille osapuolille rankka kokemus. Harvoin kuvaukset saatiin purkkiin ilman erimielisyyksiä, yleensä päivän aikana nähtiin useammatkin itku-potku-raivarit. Siitä huolimatta kaikki tarvittava materiaali saatiin kasaan: kyyneleet pyyhkäistiin silmistä ja hommat jatkuivat! Mahtui kuvauksiin paljon myös hyviä hetkiä, onnistumisen riemua ja yhteisiä naurukohtauksia, joiden muistot saavat edelleen hymyn huulille.
Koulun alkamista odottelevat ekaluokkalaiset, kaksostytöt Marianna ja Mirjami pääsevät elämänsä seikkailuun löytäessään salaisen sisäänkäynnin Kasvimaahan, kukkien ja puiden paratiisiin. Kasvimaan keijut ja haltiat ovat pulassa kun Käpytär tekee tuhojaan. Pikkukeijut Floora ja Roosa sekä puunhaltija Elftrea pyytävät ihmistyttöjen apua. Taikuuden sekä tyttöjen rohkeuden ja oivallusten avulla vuosien takainen solmu alkaa aueta, ja esiin astuu kauan kaivattu Aurinkokuningatar.  

“Ja sitten me tiputtiinkin ojaan siellä metsässä. Me jouduttii

kävelemään kotiin ja keskeyttämään kuvaukset, kun meillä

oli kuvausvaatteet ihan märät ja kuraset. Ei ollu kivaa,

kun oli vaatteet märät ja kaikki oli suuttunu meille,

kun me tiputtiin sinne ojaan.”

Jotain Tonttua 2013

Vaikka toinen päänäyttelijöistä oli ensimmäisen elokuvaprojektin jälkeen ilmoittanut, että hän ei enää lähtisi toista kertaa mukaan urakkaan, uusi elokuva samoilla näyttelijöillä sai alkunsa tammikuussa 2013. Vähän Keijua elokuvan jatko-osa Jotain Tonttua nähtiin ensi-illassa joulukuussa 2013.
Toisesta elokuvasta suunniteltiin edeltäjäänsä hieman lyhyempää, mutta lopulta sillekin tuli pituudeksi 72 minuuttia. Lisämateriaalia tuli lisäksi mukaan puolen tunnin verran epäonnistuneiden kohtausten ja dokumentin muodossa.
Pääosien näyttelijät olivat jo “ammattilaisia” edellisen elokuvan jäljiltä, mutta lisähaastetta mukaan toivat uudet näyttelijät, joista kaiken lisäksi yksi oli koira. Myös kuvausten jakautuminen talvelle ja kesälle aiheutti mietintää: näyttelijöiden piti näyttää samalta vielä puolen vuoden kuvaustauon jälkeen. Koiranpentu kasvoi tuossa ajassa aikuiseksi, mutta sitä harva huomaa.
Joulu on tulossa, mutta Mariannaa ja Mirjamia vaivaa epäilys: onko joulupukkia oikeasti olemassa? Pian selviää, että epäilykseen on aihettakin, kun tytöt löytävät sisäänkäynnin Joulumaahan Touhu- ja Tossu-tonttujen avustuksella, eikä Joulupukkia ole missään. Oikea Joulupukki on ollut kadoksissa jo sata vuotta: jotenkin asiaan liittyy Volftara, ilkeä noita, joka pitää tonttuja vankeinaan Juhannusmaassa. Rohkeat kaksostytöt alkavat selvittää, mitä on tapahtunut, ja pian selviää syy Volftaran katkeruuteen ja kadonneen Joulupukin mysteeriin.

“Katso! Joulupukin kanatkin ovat

joutuneet tänne kesän keskelle!

Ei kun porot siis.”

Loading...